Olen aina halunnut kokeilla pitää omaa blogia. Josko näin omat ajatukset tuolla pään sisällä löytäis oikean järjestyksen. Olen siis kolmenkympin kriisiä kärsivä 10, 7, ja 4 vuotiaiden lasten äiti. Tällä hetkellä teen perhepäivähoitajan töitä ja samalla koitan saada  lukiota suoritettua ((Nettilukio). Nyt pitäisi ollla hiihtoloma ja lasten lomailla ukkilassa mutta vain 2 nuorempaa pääsivät sinne ja vanhin tuotiin ambulanssilla eilen tänne lastenosastolle. Voin kertoa että pelko oli aika suuri mutta onneksi selvisin että neiti sairastaa vain influessa b:tä.  Tosin eihän tuo muutenkaan ole perusterve vaan sairastaa astmaa ym..ei mukavia jutuja.

Nyt toivon että saisin tytön siihen kuntoon että voitas kotiutua tänään ei kyllä vielä ole edessä sitä.   Mutta tosiaan yritän siis tasapainoilla äidin, opiskelijan, vaimon ja työelämän keskellä. oskus olen pohtinut että pitikö nuo opiskelutkin aloittaa mutta elämässä pitää olla haastetta muuten kävis liian tylsäksi.

Keskimmäisen lapsen (poika) kanssa suorastaan rakastamme liikuntaa ja viime kesänä tuli juostua tuo puolimarathon (minä siis) tänäkin kesänä tekisi mileli mennä mukaan. Toisaalta onko järkeä enään haalia yhtään enempää hommaa nytkin viikosta vain kaksi päivää on nin ettei tarvitse tukkaputkella juosta harrastuksiin viemässä lapsia. Joo tässä kohtaa olen naimisissa ja isä rakastaa lapsiaan mutta nämä käytännön hommat jää kyllä kertakaikkiaan minun harteille, toisinaan se jopa ärsyttää ja kiukuttaakin kun ei tarjota sitä vastuun ottamista arjen pyörityksestä. 

Toisinaan ajattelenkin että minä venyn ja paukun tämän lapsuusajan ja hän saa sitten valvoa ja venyä teinivaiheen ollessa päällä. No mutta olen minä nyt kuitenkin saanut hänen tukensa ja kannustuksensa näissä opinnoissa. Saas nähdä saanko koskaan sitä valkolakkia. Minullakun tuppaa olemaan jatusmallina se ettei onni voi potkia mnua kovinkaan paljon. Nyt keskityn katsomaan ötökän elämää ja jossain vaiheessa on edessä  taas se kun pitää löhteä kotiin ja soitella niille pienemmille. 

Vielä sen verran on pakko kirjoittaa että pojan kanssa käymme yhdessä juoksemassa ja muutenkin koitamme kuntoilla, tämän potilaan kanssa tutkimme eri asoita ja hän onkin hyvn kiinostunut historiasta, matelioista ym.. pienin neiti on suorasanainen ja kaikesta innostuva prinsessa.